Vuosien varrella on tullut pidetyksi aika hyviä esitelmiä, vaikka näin itse sanonkin. Aiheet ovat käsitelleet liki pitäen kaikkia mahdollisia elämän osa-alueita terveellisestä ravitsemuksesta henkilökohtaiseen hygieniaan, taloudenpitoon, politiikkaan, ihmissuhteisiin ja kommunikaatioon. Suosionosoituksia ei ole kuitenkaan kuulunut, lähinnä olen saanut pitkästyneitä katseita, silmien pyörittelyä ja joskus jopa vaimeaa russutusta osakseni. Olen lohduttanut itseäni sillä, että yleisö on ollut vääränlaista, naiivia ja yksinkertaista, todellisesta elämästä mitään ymmärtämätöntä. Eräänä yönä takavarikoidessani juniorin tyynynsä alle piilottamaa älypuhelinta jouduin kuitenkin tunnustamaan, että ehkä nykypäivän kouluikäisiä olisi syytä lähestyä jollain toisella tapaa.

Yritysviestinnässä kohdataan välillä samanlaisia tilanteita, kun siirrytään tutulta kotimarkkinalta uudelle alueelle, toiseen maahan ja kulttuuriin. Se mikä on selvää, kirkasta ja hyvin muotoiltua ja perusteltua täällä, onkin ihan muuta jossain muualla. Suomessa juuri läpi lyövä teknologia voi olla Kiinassa jo arkipäivää, meillä vuosia käytössä olleet toimintamallit voivat olla täysin tuntemattomia Briteissä. Toimialaosaamista ja asiantuntijuutta löytyy, mutta näkökulma voi olla täysin eri, pelikenttä erilainen ja väylät oikeiden ihmisten tietoisuuteen toisenlaiset kuin täällä meillä.

Ei siis auta pelkkä hyvä tekstikäännös, jos asia itsessään vaatii enemmän tai vähemmän selittämistä ollakseen uskottavan kuuloinen. Jos kotimaisuus on myyntivaltti Suomessa, joudutaan pohtimaan, onko suomalaisuus myyntiä lisäävä argumentti Intiassa. Euroopassa juhlitaan, jos uuden teknologian myötä voidaan vähentää työntekijöiden määrää tuotantoprosessissa. Mutta onko asialla samanlaista merkitystä maissa, joissa työvoima on halvempaa?

Ja kun argumenteista on päästy selvyyteen, etsitään muotoa, joka vastaisi haluttua imagoa. Sanavalinnat ja kuvamaailma, jotka Suomessa kuvastavat laadukkuutta, virtaviivaisuutta ja luotettavuutta, voidaan vaikkapa Venäjällä tietyillä toimialoilla tulkita kylmiksi ja epäystävällisiksi. Tasa-arvon korostaminen tuomalla naisia myös kovan teknologian eturiviin on länsimaissa sykähdyttävä ja vetoava liike, mutta kaikkialla se ei herätä yksiselitteisesti samanlaisia tuntemuksia. Raikkaana pyörremyrskynä uudelle markkina-alueelle pelmahtava mainonta ei ehkä ole paras valinta taifuunin runtelemalle alueelle. Tai liekehtivää inspiroitumista kuvaava markkinointimateriaali tuhoisista metsäpaloista kärsivälle seudulle. Suomen luonnosta ammentava valkoinen harmonia on sekin toisaalla surun väri.

Myyntiargumenttien ja oikean muodon lisäksi tarvitaan vielä kanavat, joiden avulla päästään oikeiden ihmisten luokse. B to B -maailmassa ei aina ole kannattavinta varata isointa mainostaulua tai maalauttaa taksinkylkeä. Joskus olisi syytä tavoittaa mediaa, joskus päästä tapaamaan henkilökohtaisesti paikallisia virkamiehiä. Joissain maissa sosiaalinen media tavoittaa jo yrityksetkin ja heidän edustajansa hyvin. Joillain toimialoilla kannattaa panostaa kansainvälisiin messuihin ja siellä luotaviin kontakteihin.

Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? Että kansainvälistyminen on aika iso kakku. Että sitä ei kannata aikatauluttaa ”suoritettavaksi” muutamassa viikossa. Että se vaatii suunnittelua, tutustumista, taustatyötä ja paikallisten kontaktien luomista. Ja että jos viestisi ei tavoita potentiaalista asiakasta, vika ei ole vastaanottajan ymmärtämättömyydessä tai naiiviudessa tai siinä, ettei asiasi liittyisi hänen elämäänsä millään lailla. Väärällä hetkellä ylimielisesti ja syyllistävästi luennoituna parsakaalin syöminen tai älypuhelimen sinisen valon vaikutukset hormonitoimintaan eivät vain ole ykkösasioita alakoululaiselle. Ehkä keksin uusia argumentteja, kokeilen palkitsemista ja uhkailua. Jatkan tietysti luentojakin, koska tutut toimintamallit luovat turvallisuuden tunnetta lapsille. Yritysviestintä on sitten asia erikseen. Siinä ei kannata hakata päätä seinään liian kauan, vaan etsiä markkinoille aukeava ovi mahdollisimman pian.

ReettaJutun kirjoitti Reetta

reetta.salmi (a) tulus.fi
p. 050 579 3206

 

 

 

Tulus infograafi kansainvälinen viestintä