Terminä konseptointi kuulostaa puisevalta ja epämääräiseltä, mutta käytännössä se terävöittää ja kirkastaa elämää, tai ainakin yritysviestintää.

Käytännössä konseptointi tarkoittaa sitä, että julkaisun kokonaisuus suunnitellaan sisältöjä, muotoja, tyylejä, kanavia ja tekoprosesseja myöten huolellisesti ja pieniksi paloiksi pilkottuna. Julkaisun tekovaiheessa ei tule yllätyksiä tai unohduksia, kun konseptiin on sisällytetty kaikki tarpeellinen. Konsepti on helposti toistettavissa ja näin ollen se säästää myös aikaa ja vaivaa!

”Kun julkaisu on konseptoitu, vältytään yrityksen kaikkien ydinviestien tunkemiselta samaan sekamelskaan ja tunnistetaan paikat, joissa viestitään kustakin teemasta”, kertoo Tuluksen viestintäasiantuntija Janne Suokas.

Konseptoinnilla voidaan määritellä, miten eri sisällöillä palvellaan viestinnän eri tavoitteita.

”Miten esimerkiksi sitoutetaan sidosryhmiä tai esitellään tuotteita ja palveluita? Kun tiedetään, keitä milläkin sisällöllä tavoitellaan, tekeminen selkeytyy huomattavasti ja mitään tärkeää ei unohdu”, jatkaa Janne.

 

Konseptoitu sisältö houkuttelee puoleensa

Konseptoitua julkaisua on miellyttävää lukea, katsoa tai kuunnella. Kun kokonaisuus koostuu sekä helposti sulateltavista jutuista että keskittymistä vaativista pidemmistä osioista, ja sisältää sopivassa määrin visuaalisia osioita, tulee julkaisuun kaivattua rytmiä.

”Lehti ilman konseptia voi olla raskasta luettavaa. Jos juttutyypit eivät erotu toisistaan tai lukijalle ei tarjota hengähdystaukoja juttujen välillä, voivat hyvätkin sisällöt mennä lukijalta ohi. Vaihteleva rytmi kerää huomiota sekä kevyille että raskaammille sisällöille. Sama logiikka päätee myös nettisivujen kohdalla”, painottaa Janne.

 

Konseptoitu julkaisu joustaa myös muutoksissa

Konseptoitua julkaisua on vaivatonta tehdä, sillä sisällöille on määritelty juttutyypit ja pituudet sekä eri elementeille, kuten kuville, infolaatikoille ja muille nostoille on omat paikkansa. Julkaisu ei ole tiettyyn tekijään sidottu, vaan tyyli ja laatu säilyvät konseptoidun raamin mukaisena tekijästä riippumatta.

Kun julkaisujen muodot ja julkaisujärjestys sekä kohderyhmät on määritelty, päästään tuotoksen kanssa maaliin, vaikka yllätyksiä ilmaantuisikin.

”Myös julkaisun tekoprosessi on konseptoitavissa. Voidaan määritellä, montako kuukautta tai viikkoa aikaisemmin pidetään aloituspalaveri suhteessa tarkoitettuun julkaisupäivään, miten sisältöjen hyväksyttämisprosessi etenee yksittäisten sisältöjen osalta ja koko julkaisun osalta, minkälaisia versioita julkaisusta tehdään ja minkälainen marssijärjestys eri julkaisuilla on. Ja vaikka yllättäviä muutoksia tulisikin, on niihin helppo reagoida, kun konsepti on pilkottu tarpeeksi pieniin osiin”, Janne sanoo.

 

Miten konseptointi sitten kannattaa tehdä?

No, ainakin siihen on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Konseptointi kannattaa myös tehdä porukalla, eikä suljetussa kammiossa laput silmillä ja tulpat korvissa. Ihanteellinen vaihtoehto on aloittaa julkaisun konseptointi työpajasta, jossa voidaan jakaa näkemyksiä yrityksen viestinnällisistä tavoitteista, tavoitelluista kohderyhmistä ja näitä palvelevista kiinnostavista sisällöistä.

 

 

Kaipaatko sparrausta konseptointiin? Kysy lisää Jannelta!

 

Janne Suokas
Viestintäasiantuntija
etunimi.sukunimi@tulus.fi
p. +358 44 751 0211

 

 

 

 

Share This